Raamatun maantiedon opetus

Raamattu on sikäli ainutlaatuinen kirja että sen sivuilta ei löydy yhtä ainutta tarpeetonta lukua ja sanaa. Jotkut Raamatunluvut ja katkelmat ehkä tulee sivuutettua nopeasti mutta niidenkin kohdalla kannattaa jäädä miettimään, mitä ne todella haluaisivat sanoa.

Yksi tällainen luku on mielestäni neljäs Mooseksen kirja  33. Luku sisältää pitkän luettelon Israelin kansan matkareitistä Egyptin orjuudesta luvattuun maahan. Kirjan kirjoittaja Mooses ”kirjoitti Herran käskyn mukaan muistiin paikat, joista he lähtivät kullekin matkaosuudelle.”

Miksi tämä piti tehdä? Tuskin se oli tarkoitettu vain yleisesti maantiedosta kiinnostuneille joiden mielenkiinnon nälkä saatiin tällä tavoin tyydytettyä.

Syytä voidaan hakea ehkä Psalmistin sanoista: ”Älä unohda mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.” Neljäkymmentä paikkakunnan nimeä mahtuu siihen matkareittiin jonka Israel teki ennenkuin he saapuivat Jordanin virran äärelle. Kaikkiin leiriytymispaikkoihin liittyi omat muistonsa. Niihin muistoihin mahtui monia vaikeita hetkiä ja samalla myös Jumalan uskollisuuden  ja konkreettisen avun osoittamista kun sitä kulloinkin tarvittiin.

Mooseksen tarkka matkapäiväkirja oli muistuttamassa siitä että jokaisella paikkakunnalla oli oma merkityksensä Israelin kansan historiassa. Siksi niitä ei saanut unohtaa. Nimet palauttivat mieliin voittoja ja välillä tappioitakin mutta oleellinen opetus oli siinä että koskaan ei jääty pysyvästi yhteen leiripaikkaan vaan aina mentiin eteenpäin.

Siinä on jotain meillekin. Tai paremmin sanottuna, paljonkin. Elämämme koostuu monista erilaisista osatekijöistä. Siellä on suuria ilonaiheita mutta muistoista nousee myös mieliin raskaita vastoinkäymisiä ja koettelemuksia. Siellä voi olla päiviä joiden merkitystä ei vieläkään ymmärrä. Mutta niihinkään kysymysmerkkeihin ei elämän kulku kuitenkaan pysähdy. Uusi etappi odottaa ja kaikki päivät erilaisine kokemuksineen muodostavat lopulta kauniin kokonaisuuden.

Lauluntekijä kirjoittaa osuvasti:

”Kauniina nauhana vuosien päivät,
helminä jokainen muistoiksi jäivät.
Elämän päivien ketju on kallis,
helmist` en yhdenkään kadota sallis.”

Timo Hakkarainen