Siirry sisältöön 
Juuri kotiin tulleena seurakuntamme lähetyskokouksesta kirjoittelen näitä rivejä. Teemana kokouksessamme oli romanilähetystyö. Suurin osa maailman romaniväestöstä asuu euroopan mantereella. Kokemukset osoittavat että enemmisökulttuurien asenteissa on paljon korjaamisen varaa. Monissa Itä-Euroopan maissa kristilliset seurakunnat eivät ole vielä omaksuneet ajatusmallia, johon mahtuu romaniväestön näkeminen tasavertaisena muiden kanssa.
Tavatessani vuosi sitten Unkarin helluntaiseurakuntien pastoreita Ukrainassa järjestetyssä romanityön konsultaatiossa, hengellisen työn johtajat tunnustivat avoimesti tilanteen hankaluuden. Seurakuntaväki kokee romanit ongelmana ja siksi heitä ei haluta valtaväestön seurakuntiin. Sen sijaan pyritään perustamaan romaneille omia seurakuntia.
Ennakkoluuloja ja vastarintaa yhteensulautumiseen on myös romanien puolella. Eivät kaikki näe yhteiselämää seurakunnassa valkolaisten kanssa tavoiteltavana. Omien kanssa oleminen tuntuu kotoisammalta ja samalla helpommalta ratkaisulta.
Vaikuttaa siltä että monin paikoin matkaa on paljon kuljettavana molemminpuoliseen rakentavaan ja kunniottavaan suhtautumiseen toinen toisiaan kohtaan. Mutta eteenpäin on päästävä.
Suomen ja Ruotsissa asuvilla romaneilla on tärkeä tehtävä tässä asennemuutos prosessissa. Vuosikymmenien kokemus samaan seurakuntaan kuulumisesta yhdessä suomalaisten kanssa on vankka todistus rajoja ylittävästä yhteiselosta. Vaikka työtä on edelleen paljon tekemättä myös meidän seurakunnissamme, tulisi integroitunut seurakuntamalli olla kaikkien etujen mukaista. Nöyrällä mielenlaadulla varustettu ihminen voi oppia kaikilta lähimmäisiltään jotain uutta.
Jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, myös romanit. Eroavaisuudet ja erilaiset elämäntavat eivät saa nousta raja-aitoja nostattavaksi esteiksi. Sulassa sovussa eläminen eri kulttuurien edustajien välillä puhuu väkevää kieltään Jumalan vaikuttamasta rakkaudesta. Kristuksen ruumis, seurakunta, on raja-aitoja kaatava yhteisö. Yksi on kuollut kaikkien edestä, niin myös meidän Kristuksen seuraajina tulisi uskaltaa nähdä silmiemme edessä seurakunta, joka ilmentää Kristuksen ruumista kaikille tilaa antavana yhteisönä.
Timo Hakkarainen