Menneeseen viikonloppuun mahtui harvinaislaatuinen evankelioimistapahtuma Ruotsissa. Maamme jota aika ajoin sanotaan maailman sekularisoituneimmaksi valtioksi, oli todistamassa mittasuhteiltaan ainutlaatuisen suurta kristillistä liikekannallepanoa. 20-25.000 kävijää samaan aikaan täytti Friends Arena jalkapallopyhäkön Jeesusta rakastavista ihmisistä Ruotsista, muista Pohjolan maista, Euroopan eri valtioista, Yhdysvalloista, Kanadasta jne.
Billy Grahamin suuria ristiretkiä lukuunottamatta 1970 ja 1980-luvuilla vastaavia megatapahtumia ei olla Ruotsissa nähty. Awakening Europe oli asettanut päämääräkseen “häiritä normaalia kristillisyyttä.” Järjestäjät julistivat rohkeasti että Ruotsi kuuluu Jeesukselle, ei materialististen ja Jumalankielteisten voimien haltuun.
Sunnuntain päivätilaisuudessa puhui Livets Ord-seurakunnan nykyinen johtaja Joakim Lundqvist uskovien päätehtävästä: yksimielisesti olla valmiit heittämään pelastusliivit veden varassa oleville ihmisille. Seurakuntien johtajat pyysivät anteeksi toisiltaan ja koko suuri Friends Arena muuttui hetkessä suureksi rukouskokoukseksi, jossa kansa polvillaan ollen etsi Herran anteeksiantamusta.
Silti mieltäni jäi vaivaamaan perinteisten seurakuntaliikkeiden poissaolo. Luterilaiset, helluntailaiset, Equmeenia-seurakunnat ja muut paljon Jumalan siunauksia menneinä vuosikymmeninä kokeneet kirkkokunnat loistivat poissaolollaan. Kristuksen ruumis ei ole vielä yhtenäinen ja samaan hiileen puhaltava. Opillisia vinoutumia, jopa harhaoppisuutta pidettiin painavimpana argumenttina poisjääntiin. Tämä on valitettavaa.
Jeesus sanoi että ainoa tapa arvioida Jeesuksen seuraajien aitous ja oikeaoppisuus, on se hedelmä joka on nähtävissä liikkeen tai yksilöiden elämässä. Synnyttääkö toiminta Jeesusta rakastavia uusia ihmisiä, jotka tunnustavat hänet lihaan tulleeksi? Rakentavatko seurakunnat omaa hengellistä valtakuntaa vai onko tavoitteena pelastaa ihmisiä Taivaan valtakuntaan?
Nämä merkit olivat selvästi havaittavissa viikonlopun tapahtumassa. Friends Arenalle kokoontuneet ihmiset olivat siellä parannusta tehden, Jeesusta ylistäen ja uusia ihmisiä pelastukseen johdattaen. Evankeliointi jatkui myös kaupungilla jolloin kymmenisentuhatta Jeesusta rakastavaa nuorta ja vanhempaa olivat valmiit rukoilemaan kaipaavien ihmisten puolesta. Hedelmä on oikea. Kokoustyyli ei ole aina sama kuin minn itse on ehkä totuttu mutta onko Jeesus keskeinen uskon kohde, se ratkaisee.
Muistan 1980-luvun lopulla kuinka mäkihypääjä Jan Boklöv sekoitti täysin oikeaoppisten mäkihyppäjien tyylipakan omalla leveällä lentotyylillään. Vastustus oli massiivista ja tyylipisteistä rokotettiin kovalla kädellä, jos joku aikoi pitää uudesta hullutuksesta kiinni.
Kaikki tiedämme lopputuloksen. Uusi tyyli osoittautui vielä toimivammaksi kuin vuosikymmenet vallassa ollut lentotapa.
Uskalletaan olla avoimia Jumalan uusille tuulille!
Timo Hakkarainen