Siirry sisältöön Tuttu Raamatun sana opettaa: Jumala on ylpeitä vastaan mutta nöyrille hän antaa armon. Ei ole kadehdittava olotila jos joudutaan kokemaan että Jumala on jotakuta vastaan.
Itse kullakin voi olla kokemuksia siitä, että erilaiset tahot voivat olla yksilöä vastaan. Maahanmuuttaja voi tuntea nahoissaan että ympäröivät ihmiset eivät hyväksy häntä. Työläinen voi kokea että kollegat ovat ottaneet hänet silmätikukseen. Pieni lapsi voi tuntea pihalla leikkiessään että kaverit eivät kelpuuta häntä joukkoon mukaan.
Mikään ei ole kuitenkaan niin vakavaa kuin jos Jumala on jotakuta vastaan. Ylpeitä vastaan hän on, eli kannattaa pyrkiä nöyryyteen. Mitä mahtaa tarkoittaa lupaus nöyrälle annettavasta armosta?
Armo on siunattu olotila, jossa saa kokea olevansa Jumalan hyväksymä ja hänen mielisuosionsa kohde. Nöyrät eivät ole nynnyjä, jotka hiipivät pitkin seinän vieriä omaa olemassaoloaan anteeksi pyytäen. Olematta kenellekään harmiksi ja kenenkään tiellä. Nöyrät ovat sankareita. He muuttavat maailmaa. Paavali sanoo että Jumalan armo ei ole jäänyt turhaksi hänen kohdallaan vaan se on saanut aikaan paljon työntekoa ja saavutuksia. Armo ei jätä sen käyttäjiä laakereilla lepäämään.
Jeesuksesta sanotaan että hän nöyryytti itsensä… ja sen tähden Jumala on hänet korkealle korottanut.
Nöyrät eivät kohota itseään muiden yläpuolelle. He ovat valmiit ojentamaan kätensä lähimmäisten avuksi. He pitävät kurissa ihmisessä asuvan luontaisen taipumuksen oman asemansa, tärkeytensä ja mukavuutensa korottamiseen.
Armo ei asu aidatulla yksityisalueella, se viihtyy siellä missä ihmislapset kulkevat. Nöyrät eivät ohita apua tarvitsevia lähimmäisiään. He ovat niitä, jotka tietävät tarvitsevansa Jumalaa. Siksi he ovat niitä, jotka pystyvät muuttamaan maailmaa.
Timo Hakkarainen