Tukholman suomalainen Filadelfiaseurakunta on viettänyt menneellä viikonlopulla 60-vuotisjuhlaansa. Kirkkosalimme oli tupaten täynnä juhlavieraita sekä lauantaina että sunnuntaina. Nyt aktiivisessa seurakuntatoiminnassa olevien jäsenten lisäksi oli ilo tavata aiempia seurakuntaamme kuuluvia jäseniä menneiltä vuosikymmeniltä. On hienoa kokea kuinka me linkitymme yhteen eri aikakausien edustajina.
Hyvien kokousten ja maukkaan tarjoilun lisäksi on ehkä aiheellista kysyä, mikä loppujen lopuksi on juhlinnan varsinainen syy? Pari seikkaa haluaisin mainita.
Iloitsemme siitä että sadat miehet ja naiset ovat tulleet uskoon tässä seurakunnassa. Vaikka heistä suuri osa asuu muilla paikkakunnilla tänä päivänä ja yhtä merkittävä määrä on jo saanut muuttaa Herran luo, tosiasia on kuitenkin se, että Tukholmassa olleessaan he tulivat uskoon. Tämä on yhteinen kiitoksen aihe meille kaikille. Työ mitä on tehty lapsityössä, nuorisotyössä, katulähetysrintamalla, henkilökohtaisissa suhteissa, julistustilanteissa jne. kertovat siitä, että työ joka halutaan tehdä sisäisen poltteen pakottamana kantaa hedelmää. Siinä on yksi juhlinnan aihe 60-vuotiaan seurakunnan kohdalla.
Usko Jeesukseen on niin tärkeä, että Mestari itse oli valmis sanomaan: Mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa. Ei ole pienestä asiasta kyse, jos Tukholmasta on saatu mukaan tuliaisina elävä usko Jeesukseen – asutaan sitten missä päin maailmaa tahansa tai ollaan jo kotona Heran luona.
Juhlinnan syynä on luonnollisesti myös se että Jeesus seurakunnan Herrana on ollut vaikuttamassa kaikki nämä vuodet omaisuutensa hyvinvoinnin puolesta. Seurakunta on Jeesukselle niin tärkeä, että Raamattu käyttää siitä nimitystä Kristuksen ruumis. Jeesus ei sanoudu irti omasta ruumiistaan vaikka törmäämmekin monesti vajavaisuuksiin ja inhimillisen elämän heikkoihin kohtiin. Hän vaalii ja hoitaa seurakuntaansa saadakseen sen muuttumaan yhä enemmän itsensä kaltaiseksi. Työn keskeneräisyys ei ole esteenä Jeesuksen päämäärälle: asettaa kerran eteensä morsiamen, jossa ei ole ryppyä eikä mitään tahraa.
Tämä on kiitoksen aihe 60-vuotisjuhlinnassamme. Laulamme tunnetussa laulussa: ”Uskollisuutesi, suuri on Herra”. Me juhlimme Jeesuksen uskollisuutta ja huolenpitoa näiden eri vuosikymmenien saatossa. Omalta puoleltaan hän on valmis jatkamaan työtänsä myös tulevien aikojen osalta. Tätä taustaa vasten seurakunta kulkee kohti valoisaa huomista. Työ ei tule jäämään kesken.
Timo Hakkarainen