Antamisen ilo

Jos sinulla on aikaa elämäsi aikana kolme tuntia jollekulle ihmiselle, jota et ole koskaan aiemmin tavannut, miten käyttäisit ne? Et myös koskaan tulisi enää tapaamaan häntä sen jälkeen. Tämä on tullut hyvin ajankohtaiseksi tavatessamme seurakuntamme toiminnan yhteydessä pakolaisia jotka saapuvat Tukholmaan ja jotka sijoitetaan nopean aikataulun mukaan muutamassa päivässä eteenpäin, joko muualle Ruotsiin tai takaisin johonkin ensivastaanottajamaahan.

Järjestämme seurakunnassa parin viikon välein tilaisuuden johon kutsumme näitä pakolaisia. Kuskaamme heitä henkilöautoilla kirkkomme, tarjoamme heille suuhunpantavaa, laulamme, kerromme uskostamme ja rukoilemme. Päätteeksi tarjoamme ihmisten lahjoittamia vaatteita ja jalkineita halukkaille. Kyse on kaiken kaikkiaan korkeintaan kolmen tunnin yhdessäolosta. Sitten tiemme eroavat emmekä välttämättä tapaa heitä enää koskaan.

Kaikilla meillä on olemassa niin pitkäaikaissuhteita lähimmäisiimme niin kuin myös näitä hetkellisiä ihmiskohtaamisia. Miten me käytämme niitä? Miten suhtaudumme näihin hetkiin uskovina? Omien kokemustemme perusteella olemme löytäneet joitakin avainasioita. Tärkein niistä on rakkaus. Rakkaus on olotila jossa on hyvä olla niin lyhytaikaisissa suhteissa kuin kesto sellaisissa. Olemme Taivaallisen Isän lapsia ja meiltä odotetaan hänen tekojaan. Isä antaa aurinkonsa paistaa niin pahoille kuin hyville, tekemättä mitään erotusta.

Kolmessa tunnissa voi tehdä Jumalan vaikuttamia hyviä tekoja. Voimme olla ystävällisiä, kiinnostuneita, kuuntelevia, välittäviä. Ei edes kielitaito ole aina se tärkein tekijä. Ystävällinen hymy, lämmin käden puristus tai halaus ylittää kansakuntien ja kielimuurien rajat. Näissä illoissa tunnelma on kuin ainaisessa joulussa. Saamme kokea antamisen iloa.

Jeesuksen monista ihmeteoista nousee monesti mieleeni tilanne jolloin hän paransi kymmenen spitaalista miestä. Jeesus armahti heitä heidän hädässään ja lähetti heidät pappien luokse tutkituttamaan itsensä. Voi hyvin olla että he eivät koskaan enää tavanneet toisiaan. Mutta Jeesus halusi tehdä hyvää heille. Kertomus ei mainitse mitään siitä että he olisivat tulleet edes kääntymykseen. Mutta Jeesus rakasti heitä sillä Taivaallisen Isän asenteella, joka tarkoittaa, että rakkautta on varaa jakaa valikoimatta kohdetta.

Tietysti toivomme ja rukoilemme, että voisimme olla johdattamassa näitä ihmisiä Jeesuksen tuntemiseen. Olemme rukoilleet henkilökohtaisesti heidän puolestaan kun he kertovat joutuvansa lähtemään eteenpäin. Olemme muistuttaneet heitä siitä, että Jeesus kuulee aina heidän rukouksensa. Kiinnostuneille olemme jakaneet Jeesus-filmejä ja Uusia testamentteja/Raamattuja. Mutta kaiken tämän jälkeenkään emme voi tehdä muuta kuin jättää heidät Kaikkivaltiaan Jumalan käsiin. Hän tuntee heidät ja kykenee johdattamaan heidän elämäänsä eteenpäin.

Läheskään kaikkien kohdalla emme pääse näin lähelle. Silti uskomme että ainoa oikea tapa käyttää tätä ohikiitävää hetkeä on osoittaa rakkautta ja lämpöä kaikkia kohtaan. Jumalan rakkauden osoittaminen ei voi koskaan mennä hukkaan. Rakkauden pääoma on niin suuri, että se ei hupene meidän käytössämme.

Timo Hakkarainen

Rakastava, rohkaiseva ja rakentava seurakunta

Tavoite on:

Tukea: