Entä jos se on totta!

Jeesus väittää tulevansa takaisin taivaasta. Juuri näin. ”Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni…”

Jeesuksen takaisintulo tarkoittaa että häneen uskoneet heräävät kuolleista ja sillä hetkellä elossa olevat hänen seuraajansa tullaan nostamaan häntä vastaan pilviin. Elämä maan päällä on läpikulkupaikka varsinaista elämää varten siellä jota kutsutaan taivaaksi. Uskommeko tähän? Totta kai, sanoo seurakuntalainen mutta ongelma on siinä että hänen elämänsä täällä ei puhu sen puolesta että hän tosissaan uskoo siihen.

Jos me uskoisimme Jeesuksen tulevan takaisin se tarkoittaisi että

  1. Me joudutamme Jeesuksen takaisin tuloa. Rukoilemme ”Tule, Herra Jeesus”, ja me tekisimme kaikkemme jotta lähetyskäsky ”menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille” pian saatettaisiin päätökseen.
  2. Me suhtautuisimme eri tavalla rahaan ja rikkauden tavoitteluun. ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Maanpäällinen elämä on huono sijoituksen muoto. Sen sijaan mottonamme tulisi olla ”Kun meillä on elatus ja vaatteet, tyytykäämme niihin.” Jeesus oli minimalisti, olemmeko me sitä?
  3. Me ottaisimme todesta Jeesuksen sanat: ”Valvokaa, sillä te ette tiedä, koska talon herra tulee; illalla vai keskiyöllä, kukonlaulun aikaan vai aamun jo valjetessa.” Millä lailla valvominen näkyy elämässämme? Jos otamme tosissaan Jeesuksen tulon takaisin, valvominen pitäisi näkyä muutenkin kuin vain ulkoa opitun jakeen toistamisella.
  4. Me olisimme välittömästi valmiit panemaan pois kaiken sen mikä painaa ja synnin, joka niin helposti kietoutuu meihin. Jumalan seurakunta ei elä suojatussa, synnistä vapaassa ympäristössä. Synti alkaa painaa, hartiat painuvat kumaraan ja katse laskeutuu maahan. Jos uskomme Jeesuksen pikaiseen tulemukseen, me emme anna minkään viedä meiltä lähtövalmiuttamme.

Meidän on nöyrästi myönnettävä että tunnustuksemme ja käytännön seuraamisen välillä on syvä kuilu. Ei Jeesuksen takaisin tulo ole kuukauden odotetuin päivä. Se jää kauas tili- ja eläkepäivästä. Tai seuraavasta melokarsinnasta. Tai MM-hiihtojen kultamitalin odotuksesta.

Uskallammeko olla rehellisiä itsellemme? Entäpä jos tämä ikivanha totuus saisikin aivan uuden merkityksen elämässämme? Tällä viikolla, tänään, juuri nyt, näitä rivejä lukiessamme? Mitä mahtaa taivas odottaa? Mitä Herramme Jeesus? Hän on valmis tekemään oman osuutensa, siitä ei ole epäilystäkään. Pallo on meillä.

Timo Hakkarainen

Rakastava, rohkaiseva ja rakentava seurakunta

Tavoite on:

Tukea: