Kärsivä Kristus

Olemme siirtyneet ns. hiljaiseen viikkoon kalenterissamme. Itse kullakin meillä on varmasti muistokuvia lapsuuden pääsäisistä. Hiljainen viikko oli vaikeaa aikaa lasten elämässä, ainakin meidän perheessä. Pitkäperjantaina leikit julistettiin pannaan. Ei juoksua, ei mitään vilkkaita harrastuksia. Puheen piti olla hillittyä ja naurun remakat eivät olleet sallittuja. Pitkäperjantai oli ylivoimaisesti vuoden pisin päivä, siltä se tuntui lapsen mielestä.

Vanhempani tarkoittivat tietenkin ihan hyvää. Kun itse alan olla seniori-iässä, haluaisin toimivani juuri samalla tavalla ja toivon sitä myös muilta. Pelastuksestamme on maksettu kallis hinta ja sen tulisi herättää meidän sydämissämme syvää kunnioitusta. Jeesus on meidän kärsivä Vapahtajamme, joka ei valinnut helppoa tietä.

Hautajaisissa me käyttäydymme yleensä hillitysti kunnioituksesta sekä vainajaa että surevia omaisia kohtaan. Jeesuksen kärsimykset tulisivat pysäyttää meidät joskus. Jo syntiinlankeemuksessa Jeesuksen kärsimyksen tie kerrottiin ensimmäiselle ihmisparille. ”Vaimon siemen on polkeva rikki käärmeen pään ja se on pistävä häntä kantapäähän..”. Vaimon siemen, neitseestä syntynyt Jeesus murskasi vihollisen vallan omalla ristinkuolemallaan, mutta ilman kärsimystä ei Jeesus selviytynyt ihmiskunnan lunastuksesta. Mutta meidän kannalta on suuri ero kokea käärmeen pisto kantapäässä tai murskata kokonaan käärmeen pää.

Jeesus joutui kokemaan ihmisten pilkan, häväistyksen, väkivallan, kivun ja lopulta ristiinnaulitsemisen tuskan ja häpeän. Käärme, sielunvihollinen saatana, teki kaiken sen mihin se pystyi. Mutta käärme ei pystynyt viemään Jeesukselta henkeä, Jeesus antoi sen itse. Kolmantena päivänä Isä herätti hänet kuolleista. Tällä ristinkuolemalla ja ylösnousemuksella Jeesus murskasi käärmeen pään. Käärmeen tärkein osa on sen pää. Jos pää murskataan, sen loppu on siinä.

Kärsivä Kristus ei kärsinyt turhaan. Hän riisui sielunvihollisen kaikki aseet. Kenenkään ei tarvitse sanoa enää, että synnin kahleista ei voi päästä vapaaksi. Sielunvihollinen toki riehuu edelleen ajassa, jossa elämme mutta lopullinen valta on riistetty siltä täysin. Jokainen, joka avuksi huutaa Herran nimeä, pelastuu. Tämä on Raamatun lupaus. Sielunvihollinen ei voi estää yhdenkään ihmisen iankaikkisuusosuutta. Heikoinkin selviää perille Jeesuksen ansiosta. Niin täysin käärmeen pää on murskattu.

Timo Hakkarainen