Siirry sisältöön 
Sanoissa on voimaa. Sanoillaan lääkäri saa potilaan milloin iloiseksi, milloin raskaan murheen painamaksi. Sanoilla me voimme rohkaista lähimmäistämme, sanoillamme haavoittaa pitkiksi ajoiksi. Sananlaskujen kirjassa viisas Salomo kirjoittaa: ”Kultaomenoita hopeamaljoissa ovat sanat sanotut aikanansa.”
Sanojen merkitystä ei tule aliarvioida. Sydämestä lähtevät lämmön ja rakkauden sanat virvoittavat ja antavat uutta voimaa. Vitamiinit ja muut ihme- ja energiapillerit ovat varmasti oikeutettuja ja saavat hyvää aikaan mutta vielä halvempi keino – ehkä myös vaikutukseltaan pidempi – saada lähimmäisemme ja myös itsemme voimaan hyvin, on jakaa rohkaisevia sanoja toisillemme.
Muistatko milloin jonkun henkilön sanat saivat sinut iloiseksi? Tai koit, että nyt sinuun pumpattiin uutta uskoa ja voimaa arjen keskellä. Vastaavasti voimme muistaa myös niitä hetkiä, jolloin kovat ja raastavat sanat haavoittivat. Nekin voivat olla meille opiksi ettemme itse syyllisty sinkoamaan sanoja, joiden vaikutus on niin tuhoisa.
Raamatun käyttämä kuva kultaomenoista hopea-astiassa kertoo oikeaan aikaan lausuttujen sanojen miellyttävyydestä. Sanat jotka hoitavat, hyväilevät ja tuovat uutta uskoa elämään. Nämä kultaomenat eivät ole vain muutamien harvojen omaisuutta, jokainen meistä voi jakaa niitä lähimmäistemme iloksi.
Joskus on syytä käyttää myös sitä sanaa, joka alkaa valitettavasti olla pelottavan harvinainen päivittäisessä käytössämme. Sana: anteeksi. Sekin on kultaomena, parantava sana parhaasta päästä. Yksi ainut sana voi joskus saada käsittämättömän suuria aikaan. Jää sulaa, katkeruus katoaa, vihollisuus vaihtuu ystävyyteen.
Timo Hakkarainen