Siirry sisältöön Lueskelin lauantaiaamuna viimeisiä Ristin Voitto-lehtiä. Hengellisten lehtien seuraaminen jää usein korkeintaan sivujen silmäilyksi tiiviin viikko-ohjelman aikana. Ne ansaitsevat kuitenkin paremman huomion osakseen. Kristilliset lehdet ovat erinomainen lisä kristityn omassa rakentumisprosessissa meille tärkeimmän ravintolähteen Raamatun jälkeen.
Luin korealaisen rukousliikkeen johtajasta, joka haluaa innostaa kristittyjä rukoilemaan. Koreassa kuuluu pastoreiden työnkuvaan, että he aloittavat päivänsä arkiaamuisin viideltä yhteisissä rukouskokouksissa. Mutta rukouksen ymmärtäminen ja priorisoiminen on laajalle levinnyt elämäntyyli myös ns. tavallisten uskovien parissa Koreassa. Aamun varhaisimmat hetket halutaan omistaa Herralle.
Kurinalaisuus ei ole helppo asia hengellisessä elämässä. Siitä ajasta, joka meille kaikille on yhteinen ja yhtä pitkä, käydään kovaa kilpailua. Mahtuuko Raamattu ja rukous siihen ajankäyttöön? Kurinalaisuus ei ole suinkaan vain uskovien hyve. Urheilijat, muusikot, taiteilijat, poliitikot, – kaikki he ovat olleet valmiit antamaan ajastaan harrastuksensa tai työnsä hyväksi. He ovat kieltäytyneet mukavuudestaan päämääränsä tähden, saavuttaakseen elämässään jotain suurta.
Uskovina meille ei kurinalaisuus saisi olla vieras asia, jota me kierrämme kaukaa. Korealaisen rukousjohtajan haastattelussa Ristin Voitossa kävi ilmi, että yleisesti ottaen rukoukselle annetun ajan suhde suomalaisen ja korealaisen välillä on se, että siellä missä keskivertosuomalainen rukoilee muutaman minuutin päivässä, korealainen rukoilee tunnin.
Taistelu ajankäytöstämme on ankara. Naamakirjat, nettitarjonta ja muut ihan hyvätkin ajanvietemahdollisuudet eivät saa muodostua niin aikaa vieviksi, että henkilökohtaisen Jumalsuhteen hoitaminen kärsii. Jeesuksen vuorisaarnateksti on yhä ajankohtainen: Ei ihminen elä yksin leivästä…
Hetket, jolloin olemme valmiit hiljentymään Herramme edessä rukoukseen, ovat korvaamaton voimanlähde itsellemme ja myös koko maailmanlaajuista Jumalan valtakunnan työtä ajatellen. Kurinalaisuus ei maistu makealta mutta sen aikaansaama tulos on kiistaton.
Timo Hakkarainen