Siirry sisältöön Ruokakauppaketjun mainoslehtisessä muistutettiin: ”Vihdoin pääsiäinen on täällä!” Sisäsivuilla annettiin tarkempi selostus yhteiseen iloon: ”Vaikka et pitäisikään perinteisestä pääsisäisestä, sinulla on kuitenkin aihetta juhlimiseen.”
Perinteisellä pääsiäisellä tarkoitettiin ilmeisesti varsinaista pääsiäisen sanomaa Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta ja ylösnousemuksesta ja se muu juhlimisen aihe oli hyvät pääsiäisajan ruokavihjeet.
Elintason kohoamisen myötä ruoasta on tullut yksi suurista ongelmistamme. Enää ei ole kysymys terveellisestä perusruoasta ja mahdollisuudesta saada syödä itsensä kylläiseksi, vaan kohtuus ja ruoan kunnioitus on hävinnyt. Ruotsin elintarvikelaitoksen mukaan tässä maassa heitetään ruokaa roskiin vuosittain 24 miljardin kruunun edestä. Lähes kolmannes ostamastamme ruoasta löytää paikkansa roskiksesta. Tai henkeä kohden 56 kg vuosittain.
Tällaiset numerot eivät anna aihetta juhlimiseen. Pikemminkin meidän tulisi sitoa itsemme kollektiiviseen häpeäpaaluun. Raamattu kertoo että tuhotun Sodoman kaupungin synti oli muun muassa leivän yltäkylläisyys. Se kertoo siitä että Jumala haluaa opettaa ihmiselle oikeata ruokakulttuuria. Leivän yltäkylläisyys itsessään ei ole ongelma, mutta ruoan arvostuksen katoamisen myötä vanavedessä uivat monet paheet. Tällaiseksi voidaan hyvällä syyllä luokitella myös pois heitetty ruoka.
Kyllä meidän ruotsinsuomalaistenkin olisi syytä palata jälleen perinteisen pääsiäissanoman ääreen. Sieltä löytyy todellinen juhlamieli. Jumalan valtakunta ei ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä. Ruoalla on tärkeä merkityksensä ihmisen hyvinvoinnissa mutta se ei koskaan ratkaise meidän perusongelmiamme. Ihminen löytää rauhan ja sisäisen tyydytyksen pelastuksessa, joka meille tarjotaan Jeesuksessa. Siinä on juhlimisen syy tänä pääsiäisenä. Ei ruokapatojen äärellä.
Timo Hakkarainen