Vapaaehtoinen pakko

Jeesukseen uskominen ja häntä seuraaminen on täysin vapaaehtoinen päätös. Seurakunnan jumalanpalveluksissa käyminen, Raamatun lukeminen, rukoileminen ja varojen antaminen lepää täysin vapaan päätöksen pohjalla. Kukaan ei myös pakota Jeesuksesta todistamiseen, jakamaan niitä kokemuksia ja sitä elämää, jonka usko on tuonut tullessaan.

Jeesuksen opetuslapset seurasivat läheltä mestariansa. He kuulivat hänen puheitaan ja näkivät hänen tekojaan. Jeesuksen noustua ylös taivaaseen pelko ja orpouden tunne valtasi hetkeksi heidät. Mutta helluntaipäivän Pyhän Hengen voimakas kokemus teki heistä toisenlaisia. He eivät voineet vaieta. Sanoma Jeesuksesta levisi. Uskovien määrä nousi lyhyessä ajassa yli viiteentuhanteen. Voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. Jopa aktiivisimmasta seurakunnan vainoojasta Sauluksesta tuli sellainen vihkiytynyt Jeesuksen opetuslapsi, että hän kirjoitti: ”Kristuksen rakkaus vaatii meitä.”

Melkoinen paradoksi. Vaativa rakkaus. Kukaan ei pakota mutta siitä huolimatta ei voi olla tekemättä. Sisäinen polte ajaa Jeesuksen uskovaa toimimaan. Palvelemaan, uhraamaan varojaan, huomioimaan lähimmäisiään, jakaen Jeesus-elämää. He voisivat kuluttaa aikaansa mukavasti itseään ja omia pyyteitään huomioiden. Mutta nämä Jeesuksen seuraajat ovat oppineet jotain salattua. Antaessaan saa. Autuaampi on antaa kuin ottaa. Joka haluaa pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä Jeesuksen tähden, hän löytää sen.

Pakosta kasvaa vapaaehtoisuutta voimakkaampi tarve. Tällaisia miehiä ja naisia aikamme kaipaa. Jotka ovat valmiit kieltäytymään omista mukavuuksistaan suuremman asian hyväksi. He antavat Jumalalta saadut lahjansa taivaan valtakunnan käyttöön. He ovat ihmisiä, jotka muuttavat maailmaa.

Timo Hakkarainen

Rakastava, rohkaiseva ja rakentava seurakunta

Tavoite on:

Tukea: