Siirry sisältöön 
Kerrotaan skotlantilaisesta saarnamiehestä joka eli 1700-1800 luvun vaihteessa. Työ seurakunnassa ei ollut osoittanut suuria voittoja, vain yksi henkilö oli tullut uskoon ja kastettu. Lisäksi kastettu henkilö oli vain nuori poika. Pojan nimi oli Robert Moffat.
Poika kasvoi ja varttui aikuiseksi. Hänestä tuli Ison-Britannian ensimmäinen Afrikan lähetyssaarnaaja. Hän sai Jumalan avulla olla suureksi siunaukseksi alkukantaisissa oloissa eläville maan asukkaille. Moffat oli taitava kielimies ja hän kehitti kieliopin maan kielelle ja käänsi myös koko Raamatun. Samaan aikaan Skotlannissa Moffatin kotiseurakunnan vuosikokouksessa mietittiin seurakunnan työn jatkoa. Päättäjät tulivat siihen tulokseen että seurakuntaan oli saatava uusi saarnaaja, niin heikot olivat työntekijän saavutukset.
Niinpä saarnaaja sai lopettaa ja pian sen jälkeen tämä ihmisten mielestä epäonnistunut Herran palvelija sairastui ja kuoli.
Työ Afrikassa kasvoi yhä laajemmaksi ja Moffat sai uuden työtoverin jolle hän pikku hiljaa siirsi hankkimiansa tietoja ja taitoja. Työtoverin nimi oli David Livingstone.
Tällä palstalla tämän maailmankuulun lähetyssaarnaajan nimi ei kaivanne tarkempaa esittelyä. Hänen jalanjäljissään ovat tuhannet muut lähetyssaarnaajat saaneet olla siunaukseksi Afrikan mantereella.
Kaikki alkoi kuitenkin pienestä Robert pojasta, jonka uskoontuloa ei kukaan osannut arvostaa. Epäonnistunut saarnamies sai olla todistamassa vain yhden ihmisen uskoontulon ja seurakuntaan liittymisen. Mutta siunauksen moninkertaistuvaa suuruutta ei kukaan kyennyt arvaamaan. Virkansa menettänyt saarnamies ei koskaan ollut näkemässä mitä Moffatin seuraaja Livingstone sai aikaan Jumalan valtakunnan työn hyväksi.
Joskus voimme kadottaa Jumalan lapsina oikeat mittasuhteet ja näkökulman Jumalan palvelemisessa. Ei menestystä mitata aina suurilla aikaansaannoksilla ja vaikuttavilla numeroilla. Voi hyvin olla että mitättömältä vaikuttava tulos on nurkan takana odottavan suuren sadonkorjuun siemen. Ilman siementä on turha odottaa satoakaan.
Timo