Jeesus opetti että suurin käsky on rakastaa Jumalaa koko sydämestä, sielusta, mielestä ja voimasta. Lisäksi lähimmäistään niin kuin itseään.
Voimmeko sanoa että rakastamme Jumalaa edellä mainitulla tavalla? Miten tämä rakkaus näkyy käytännössä? Todennäköisesti olemme valmiit vastaamaan, että rakastamme Jumalaa. Tarkoittaen myös sitä. Jeesus on antanut syntimme anteeksi ja sen myötä olemme saaneet rauhan sydämeen. Monista tarpeista ja elämään liittyvistä puutteista huolimatta olemme onnellisia saadessamme kuulua Jeesukselle.
On luonnollista rukoilla häntä, kääntyä hänen puoleensa niin kiitoksessa kuin hädässä. Elämä ilman Jumalaa tuntuisi kertakaikkisesti mahdottomalta ajatukselta.
Mutta voimmeko sanoa, että rakastamme Jumalaa yli kaiken muun? Enemmän kuin puolisoa, lapsia, vanhempia? Tällaisessa tarkastelussa tunnemme itsemme vahvasti alamittaisiksi. Rakkautemme Jumalaan tuntuu tärkeältä mutta tuskin kaiken muun ylittävältä. Asettiko Jeesus mahdottoman vaatimuksen seuraajilleen?
Raamatun mukaan yksikään ihminen ei pysty täyttämään lain ja käskyjen vaatimuksia. Vilpittömistä pyrkimyksistämme huolimatta emme yletä korkeaan tavoitteeseen. Juuri sen tähden tarvitsemme Jeesuksen tuomaa pelastusta ja armoa elämäämme. Vain hän on täyttänyt kaiken lain vaatimuksen.
Mutta Jeesus ei päästänyt suustaan korulauseita ilman merkitystä. Jokaisen Jumalan lapsen tavoite tulee olla rakastaa Herraansa päivä päivältä syvemmin ja aidommin. Yksi merkki toimivasta rakkaudesta Jumalaa kohtaan on rakkaus lähimmäisiin. Jeesus sanoi: ” ”Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne”. Kirkkoisä Tertullianus kirjoittaa aikalaisten sanoneen kristityistä:”Katsokaa, kuinka he rakastavat toinen toisiaan.” Ei epäilystäkään että keskinäinen rakkaus, toisten huomiointi, uhrautuva elämän asenne puhuu kieltä, jota ymmärretään. Myös seurakunnan ulkopuolella.
Rakkaus Jumalaan ei ole staattinen tila. Se joko lisääntyy tai vähenee. On luonnollista että rakkaus Jumalaan saa aikaan rakkaudellisia tekoja. Mutta hoitamattomana tämä suhde väljähtyy ja kuivettuu. Elämän tarkoitus piilee pitkälti siinä, että yhtä paljon kuin osaamme arvostaa omaa elämäämme ja sen tuomia tarpeita, ja olemme valmiit tyydyttämään toiveitamme, yhtä paljon olemme valmiit kieltäytymään omista pyyteistä lähimmäistemme hyväksi.
Timo Hakkarainen