Siirry sisältöön 
Tehokkuus ja tulokset ovat valttia. Meiltä odotetaan tekoja ja näyttöjä, niin koulussa kuin työpaikallakin. Jos emme tuota ja saa aikaan, meistä ei olla kiinnostuneita.
Luonnon tuoksut
Tänä parfyymien ja muiden keinotekoisten hajusteiden luvattuna aikana unohdamme helposti kuinka luonto tarjoaa auliisti lumoavia tuoksujaan. Varhain aamulla – ennen kuutta – ulkona ripotteli hienon hienoa tihkusadetta. Kostea mutta muuten leuto ilma ei säästellyt aamiaispöytänsä herkullisia antimia. Tuoksut riensivät eri suunnilta kilvan kulkijan aistittaviksi. Syreenipensaat ihastuttavassa kukassaan, nuori koivu täyteläisessä lehdessään, kielot pitkin lenkkipolkua levittäytyneinä.
Jumalan tahto
Istuskelen verannalla ja ihailen täydessä kukoistuksessaan olevaa luontoa. Tämä on ylivoimaisesti vuoden kauneinta aikaa. Luonto ei säästä tuoksujaan, värejään, ääniään eikä voimaansa. Se antaa kaikkensa. Pihassa, niityillä, metsissä, vesillä. Kaikkialla näkyy Taivaan Isän täydelliset teot.
Kun ”ei” on yhtä hyvä kuin ”kyllä”
Jumalan ”ei” on yhtä hyvä kuin hänen ”kyllä”. Tällaisen syvän totuuden kuulin eräältä henkilöltä menneellä viikolla. Yllätyin että se tuli juuri hänen suustaan. Hän ei kuulu suurinta arvoitusta nauttivien joukkoon, joidenkin mielestä hänet voitaisiin lukea osastoon ”erikoiset”. Mutta Jumala puhuu tavalla ja toisella, ja hän käyttää ketä hän tahtoo.
Äideille
Äitienpäivän vietolla on noin sadan vuoden perinteet. Sillä on ollut itseoikeutettu paikkansa vuosikalenterimme huomionarvoisten päivien joukossa. Äitien rooli on niin vaativa että on päivänselvää että ainakin kerran vuodessa kannattaa pysähtyä miettimään ja samalla kunnioittamaan äitien merkitystä niin perheessä kuin koko yhteiskunnassa.
Luonnollista elämää
Paavali opettaa korinttilaisia uskovia: ”Vatsa on ruokaa varten ja ruoka vatsaa varten.” Vatsa on luotu vastaanottamaan ruokaa. Vastaavasti ruoka ilman vatsaa on epänormaalia. Ruoan tarkoitus ei täyty ennen kuin se laskeutuu vatsaan.
Anteeksi antamisen voima
Kristilliseen elämään kuuluu tärkeänä osana anteeksiantamus. Sen toiminta-alue ei rajoitu vain olosuhteisiin ja tilanteisiin, jolloin sovintoon ollaan valmiit toisen pyytäessä anteeksi. Anteeksiantamus on tarkoitettu vaikuttamaan myös silloin kun katumuksen elettä ei toiselta tulekaan. Jo ”Isä meidän”-rukouksessa meitä opetetaan: ”Anna meille anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.” Samassa suhteessa kun meidän elämässämme on tarvetta taivaalliseen anteeksiantamukseen, meillä tulee olla valmiutta osoittamaan anteeksiantavaa mieltä myös toisille.
Pääsiäinen puhuu voitosta
Jeesuksen ylösnousemus kuolleista on koko kristinuskon ydinasia. Apostoli Paavali kirjoittaa Korinton seurakunnalle, että mikäli Kristus ei ole herätetty kuolleista, heidän uskonsa on pohjaa vailla ja he ovat yhä syntiensä vallassa. Jeesuksen kärsimykset ja ristinkuolema eivät riittäneet, niin täydellisen rakkauden ilmentymiä kuin ne olivatkin. Ihmiskunnan sovitukseksi, sielunvihollisen saatanan voittamiseksi ja syntikysymyksen ratkaistavaksi tarvittiin lisäksi Jeesuksen ylösnousemus kuolleista.
Toisten parasta ajatellen
”Ei Kristuskaan elänyt itselleen mieliksi, vaan niin kuin on kirjoitettu: ”Niiden herjaukset jotka herjaavat sinua, ovat osuneet minuun”.
Paha hyvän palveluksessa
Jokainen joutuu kohtaamaan elämässään pettymyksiä. Ikäviä asioita. Jopa sellaisia vastoinkäymisiä jotka tuntuvat vähintäänkin katastrofeilta. Odottamaton sydänkohtaus, vakava liikenneonnettomuus, tuhoisa tulipalo, konkurssi tai läheisen ihmisen yllättävä kuolema ovat esimerkkejä raskaista koettelemuksista, joihin kukaan ei haluaisi törmätä. Silti ne kohtaavat monia.